On se hurjaa että menossa on jo 33. viikko mahankasvatusta! Pallo alkaa olla sellaisissa mitoissa, etten enää hallitse sen ulottuvuuksia. Todisteena tästä mainittakoon komea naarmu navan yläpuolella taannoisesta kohtaamisesta vessan oven lukon kanssa. Myös kaikki pötsiä peittäneet teltat joutaa pesuun yhden käyttökerran jälkeen kun päivän menu on nähtävissä mahan kohdalta.
Yöunet on kadonneet johonkin. Heräilen pienimpäänkin häiriöääneen eikä uni enää tule. Niinkuin viime yönä. Kolmelta heräsin ja Mietin Asioita vitutuksen vallassa aamu-seiskaan. Sitten sirkein silmin töihin.
Töistä meinaan luopua ensi viikolla. Lomittaja on perehdytetty ja hanskat on valumassa pois käsistä. Torstaina on neuvola ja tilaan sieltä ajan lääkäriin joka saa kirjoittaa pari viikkoa saikkua ennen Virallista Äitiyslomaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti